Source: ਪਾਪ ਪੁੰਨ (paap/punn)

paap puunn (paap/punn)

To understand “paap puunn” (paap/punn) we first need to understand Hukam. The world has always been stuck in “Karam Philosophy” which means we think we are capable of doing something. We think we are in control. The karm philosophy makes us believe we are the doers. Gurbani is based on “Hukam Philosophy”. Nanak says,

“tuuun krtaa krṇaa mai naahii jaa hu krii n hoii ॥1॥” – jisdaa arth bṇdaa hai ke krtaa tuuun hai maiṁ nhiiṁ। je krnaa chaahaaṁ vii taaṁ nhiiṁ kr skdaa।

and

“jb ih jaanai mai kichhu krtaa॥ tb lgu grbh joni mhi phirtaa ॥” – je aapṇe aap nuuun krtaa munn liaa taaṁ grbh jon viach bhrrmṇ nhiiṁ muakṇaa baar baar grbh lok viach jnm huundaa rhiṇaa te jmaaṁ (vikaaraaṁ) de pṭe paiṁde hii rhiṇe। hor vii kii prrmaaṇ hn ke krtaa kevl krtaar hai jiveṁ

”kevl kaalii krtaar॥ aadi aunt anunt muurti gṛrhn bhunjnhaar॥1॥”,

”aakhṇi joru chupai nh joru॥ joru n mungṇi deṇi n joru॥ joru n jiivṇi mrṇi nh joru॥ joru n raaji maali mni soru॥ joru n surtii giaani viichaari॥ joru n jugtii chhuṭai sunsaaru॥ jisu hthi joru kri vekhai soi॥ naank utmu niichu n koi॥33॥” – jdoun saaḍaa jor hii nhiiṁ taaṁ paap puunn asiiṁ kiveṁ kr skde haaṁ?

”tuuun aadi purkhu aprunpru krtaa jii tudhu jevḍu avru n koii॥ tuuun jugu jugu eko sdaa sdaa tuuun eko jii tuuun nihchlu krtaa soii॥ tudhu aape bhaavai soii vrtai jii tuuun aape krhi su hoii॥ tudhu aape srrisṭi sbh upaaii jii tudhu aape sirji sbh goii॥ jnu naanku guṇ gaavai krte ke jii jo sbhsai kaa jaaṇoii॥”

”krtaa sbhu ko terai jori॥”

”aape kaarṇu krtaa kre srrisṭi dekhai aapi upaai॥ sbh eko iku vrtdaa alkhu n lkhiaa jaai॥ aape prrbhuu diaalu hai aape dei bujhaai॥ gurmtii sd mni vsiaa schi rhe liv laai॥1॥”

”iku pchhaaṇuu jiia kaa iko rkhṇhaaru॥ iks kaa mni aasraa iko prraaṇ adhaaru॥ tisu srṇaaii sdaa sukhu paarbrrhmu krtaaru॥1॥”

”guru krtaa guru krṇhaaru gurmukhi schii soi॥gur te baahri kichhu nhii guru kiitaa loṛe su hoi॥2॥”

”mnmukhi gṇt gṇaavṇii krtaa kre su hoi॥”

”likhiaa meṭi n skiiai jo dhuri likhiaa krtaari॥”

”tujh te baahri kchhuu n hoi॥ tuuun kri kri vekhhi jaaṇhi soi॥ aape kre kraae krtaa gurmti aapi milaavṇiaa॥3॥”

”aapi kraae krtaa soii॥ horu ki kre kiitai kiaa hoii॥”

”muurkh gṇt gṇaai jhgṛaa paaiaa॥ stigur hthi nibeṛu jhgṛu chukaaiaa॥ krtaa kre su hogu n chlai chlaaiaa॥4॥”

”grb gtun sukh aatm dhiaanaa॥ joti bhii jotii maahi smaanaa॥ likhtu miṭai nhii sbdu niisaanaa॥ krtaa krṇaa krtaa jaanaa॥”

”dhnu dhnu suaamii krtaa purkhu hai jini niaau schu bhi aapi kraaiaa॥”

”ḍriiai taaṁ je kichhu aap duu kiichai sbhu krtaa aapṇii klaa vdhaae॥ dekhhu bhaaii ehu akhaaṛaa hri prriitm sche kaa jini aapṇai jori sbhi aaṇi nivaae॥”

”tuu krtaa sbhu kichhu jaaṇdaa jo jiiaa aundri vrtai॥ tuu krtaa aapi agṇtu hai sbhu jgu vichi gṇtai॥ sbhu kiitaa teraa vrtdaa sbh terii bṇtai॥ tuu ghṭi ghṭi iku vrtdaa schu saahib chltai॥ stigur no mile su hri mile naahii kisai prtai॥24॥”

biaunt baaṇii hai jo hukm smjhaa rhii hai te sb kuajh krte vs ds rhii hai, pher meraa kiitaa kiadaaṁ hoṇaa? baaṇii pṛrhn te sshuruuaat hii krde haaṁ “ōm sti naamu krtaa purkhu gur prrsaadi॥” – jis daa bhaav hai asiiṁ akaal nuuun hii krtaa purkh aakhde haaṁ। je paap puunn daa krtaa maiṁ haaṁ taaṁ pher ustt akaal dii is punktii naal kiveṁ hoii? Gurbani rejects karam philosophy. Everything that happens around us happens in the will of Akaal Purakh. We can think a million times but without his will we can’t do anything

“sochai sochi n hovii je sochii lkh vaar ॥“

As per Gurbani

“paap puunn hmrai vsi naahi॥“

meaning that vice, virtue, sin, good and bad deeds are not in our control. We can think of doing good or doing bad but unless it is the will of Akaal Purakh we cannot do anything even if we think a million times

“sochai sochi n hovii je sochii lkh vaar ॥”.

Every other living being is in the hukam of Akaal Purakh, humans believe we have the ability to think and we misuse our abilities. We are only supposed to wish/think about the good deeds and let Akaal Purakh decide what is good or bad for us. When we seek reward, results, material possession’s it gives birth to greed, jealousy and evil thoughts.

“kaaiaa aundri paapu puunnu dui bhaaii॥ duhii mili kai srrisṭi upaaii॥”

”ekhi aapi kraavnhaaraa॥ aaphi paap puunn bisthaaraa॥iaa jug jitu jitu aaphi laaio॥ so so paaio ju aapi divaaio॥ uaa kaa auntu n jaanai kouu॥ jo jo krai souu phuni houu॥ ekhi te sglaa bisthaaraa॥ naank aapi svaarnhaaraa॥8॥”

The world as we see it is created as a result of good deeds and bad deeds, sins and virtues. What we sow is what we reap. Everything that is happening around is a result of ones own desires and wishes

ddai dosu n deuu kisai dosu krunmaa aapṇiaa॥
jo mai kiiaa so mai paaiaa dosu n diijai avr jnaa ॥21॥

The world is stuck between bad (dukrrit) deeds and good (sukrrit) deeds. The bhagat or gurmukh is free from desires of both good or bad deeds. Bhagat is the one who remains in hukam.

dukrrit sukrrit mundhe sunsaaru sglaaṇaa॥

duhhuuun te rht bhgtu hai koii virlaa jaaṇaa ॥1॥

gurbaaṇii de aadhaar te puunn kevl gobiund/prmesshr/hri de guṇ gaaṇaa hai “kli mhi eho puunnu guṇ goviund gaahi॥” – kli arth kljug। kljug gurmti agiaantaa nuuun munndii hai naa ke snaatn mti vaaṁg smeṁ nuuun।

aapṇe muul daa giaan laiṇaa hii puunn hai hor koii nhii। kii daan krnaa sevaa krn nuuun puunn munn laiṁde ne ih taa muul phrj ne koii vaḍii gl nhiiṁ te je krtaa prmesr hai te pher maiṁ te tusiiṁ kii daan kr skde hoṁ? yaa pher krtaa daan/ sevaa krvaa rhiaa hai ? jo vstuu merii hai hii nhiiṁ maiṁ daan kii kiitaa? daan vii gurmti giaan nuuun, naam nuuun, sojhii munndii hai। isde ilaavaa daas daa aapṇaa kii huundaa hai jo de ske।

jihṛe sshikaarii hn jaaṁ phauj viach hn uhnaaṁ nuuun kde puachh ke vekho ke hath viach bunduuk hove, nisshaane te sshikaar hove, sshikaar bilkul aaraam naal khṛaa hove, kii tusiiṁ grunṭii lai skde hoṁ ke golii laguu? je lag vii jaauu taaṁ sshikaar ne mr hii jaaṇaa? ihii gl gurmti dasdii hai ke “jaise kaatii tiis btiis hai vichi raakhai rsnaa maas rtu kerii॥ koii jaaṇhu maas kaatii kai kichhu haathi hai sbh vsgti hai hri kerii॥” – jiveṁ tiis btiis dundaaṁ de viach rsnaa (jiibh) hai pr dundaaṁ toṁ usnuuun kauṇ bchaa rhiaa hai? phir isdaa jvaab vii diataa ke saanuuun lgdaa kaatii (kaṭṇ vaalii vstuu) kaṭ rhii hai pr ih taaṁ vsgti hai hri kerii (hr daa hukm hai)। dsm baaṇii viach vii aakhiaa “dunt jiibh jim raakhi hai dusṭ arisṭ sunghaar ॥25॥” jiveṁ jiveṁ dundaaṁ de viach jiibh nuuun rakhdaa hai uadaaṁ hii dusṭ arisṭ daa sunghaar krke jiiv nuuun vii rakhdaa। saaḍe ḍr itne jiaadaa hn ke asiiṁ kise vii gl toṁ, paap puunn toṁ ḍrde rhiunde haaṁ। jdoṁ gurbaaṇii daa paap puunn daa phshlsphshaa smjh aauṁdaa hai, hukm dii sojhii pai jaaṁdii hai taaṁ “anbhu” (bhu rhit) pd dii prraaptii huundii hai। jiiv ḍrnaa bund kr diundaa hai। jihṛe chaar bhaar jiiv aapṇe sir te chuakii phirdaa hai uh lath jaaṁde hn “humai moh bhrm bhai bhaar॥”। gurbaaṇii daa phurmaan hai ke “paap puunn kii saar n jaaṇii॥ duujai laagii bhrmi bhulaaṇii॥ agiaanii aundhaa mgu n jaaṇai phiri phiri aavṇ jaavṇiaa॥5॥”।

paap puunn daa jaal uhnaaṁ bṇaaiaa jihnaaṁ ne lokaaṁ viach bhrm vdhaa ke jaaṁ taaṁ aapṇe mgr lgaauṇaa sii jaaṁ golk mgr। ih uh ne jo aap phse hoe ne, ḍre hoe ne te lokaaṁ nuuun ḍraauṇ daa kunm krde ne। jiveṁ jiveṁ gurmti dii vichaar kriie, smjh buujh gurmti toṁ prraapt huundii hai ḍr khtm ho jaaṁdaa hai। prmesr naal prrem vdhe taaṁ ḍr khtm huundaa jaaṁdaa hai। kii duujiiaaṁ mataaṁ toṁ prrbhaavit hn is krke vii ḍrde hn jiveṁ aakhiaa hai “saastrr bed paap puunn viichaar॥ nrki surgi phiri phiri autaar॥2॥” te saaḍe aas paas kii log ih saastrr, bed, simrritiiaaṁ pṛrhde ne, duujiiaaṁ mataaṁ vaaliaaṁ naal vichrṇ kaarṇ vii bhulekhaa vadhdaa। kii siakhii viach taaṁ aae aapṇii mti nhiiṁ chhaḍii te aaj vii paap puunn munnde hn। uhnaaṁ toṁ svaal puachho kii uhnaaṁ nuuun krm te hukm daa phrk smjh aaiaa hai?

gurmti vaalii buadh nij naar hai te duujiiaaṁ mataaṁ nuuun gurmti ahoii (naa hoṇ vaalii) praaii naar munndii hai। kbiir jii aakhde hn ke “kbiir hri kaa simrnu chhaaḍi kai ahoii raakhai naari॥ gdhii hoi kai autrai bhaaru shai mn chaari॥108॥” ih uhii mn te chaar bhaar ne jo uapr dase hn।

so baaṇii nuuun vichaar ke nij naar (gurmti vaalii buadh) haasil krnii hai। nij naar suhaagṇ naar gurmti dii dhaarṇii buadh hai jisnuuun hri dii prraaptii ghṭ viach hii hoii hai “hri vru raavhi sdaa muiie nij ghri vaasaa paae॥ nij ghri vaasaa paae sbdu vjaae sdaa suhaagṇi naarii॥”

gurbaaṇii ne hirde nuuun khet dasiaa hai jiathe naam (sojhii) daa biij boṇaa hai। pr paap puunn je is khet viach rh ge taaṁ vikaar upjṇe agiaantaa upjṇii “khetii vṇju naavai kii oṭ॥ paapu puunnu biij kii poṭ॥ kaamu krrodhu jiia mhi choṭ॥ naamu visaari chle mni khoṭ॥2॥”

gurmti ne paap puunn nuuun ek smaan dasiaa hai “paap puunn dui ek smaan॥ nij ghri paarsu tjhu gun aan॥3॥” – paars (paa+ rs, rs dii prraaptii / aunmrrit/ sojhii/ naam) naal isnuuun smjhṇ de guṇ milṇe।

”jb akaaru ihu kchhu n drrisṭetaa॥ paap puunn tb kh te hotaa॥ jb dhaarii aapn suunn smaadhi॥ tb bair birodh kisu sungi kmaati॥ jb is kaa brnu chihnu n jaapt॥ tb hrkh sog khu kishi biaapt॥ jb aapn aap aapi paarbrrhm॥ tb moh khaa kisu hovt bhrm॥ aapn khelu aapi vrtiijaa॥ naank krnaihaaru n duujaa॥1॥“ – jdoṁ mn daa akaar nhiiṁ sii bṇiaa, vikaaraaṁ nhiiṁ sn taaṁ paap puunn kiathe sii। jdoṁ tk agiaantaa viach vairii miit nhiiṁ dhaare sii paap puunn kiathe sii? jdoṁ iachhaa nhiiṁ sii, maaiaa naal juṛiaa nhiiṁ sii paap puunn kiathe sii? jdoṁ giaan ho giaa bhrm muak jaaṇe saare, vikaar te bhrm khtm ho jaaṇe taaṁ ptaa lagṇaa ke paap puunn kisde hukm vas hn।

”jh aapi rchio prpunchu akaaru॥ tihu guṇ mhi kiino bisthaaru॥ paapu puunnu th bhii khaavt॥” – jdoṁ jiiv ne prpunch rche aapṇaa haaḍ maas daa sriir sirjiaa taaṁ tihii guṇii sunsaar suataa (agiaantaa dii niiṁd viach, trrai guṇ maaiaa viach suataa) taaṁ paap puunn rchiaa giaa। trrai guṇ maaiaa rjo guṇ (raaj daa lobh, upaadhiiaaṁ daa paise daa lobh jaaṁ juṛaav), sto guṇ (chungaa/dhrmii/duujiaaṁ toṁ siaaṇaa disṇ dii iachhaa, sunt disṇ dii iachhaa। log mgr lauṇ dii iachhaa) ate tmo guṇ (privaar naal, lokaaṁ naal, sriir naal moh, kaam vaasnaa) ihnaaṁ de kaarṇ bhrm hai jis viach jiiv suataa hai te ihnaaṁ kaara hii paap puunn daa phaahaa gle viach piaa hoiaa hai “tihii guṇii sunsaaru bhrrmi sutaa sutiaa raiṇi vihaaṇii॥”। “trrai guṇ bikhiaa aundhu hai maaiaa moh gubaar॥”, “trrai guṇ diishi mohe maaiaa॥” ate “trrai guṇ maaiaa mohu hai gurmukhi chuthaa pdu paai॥” – guṇaaṁ nuuun muakh rakhṇ vaale ne hii chauthaa pd prraapt krnaa hai jis viach trrai guṇ maaiaa toṁ chhuṭkaaraa hoṇaa।

kii viir bhaiṇaaṁ baaṇii pṛrhde ne smjhde nhiiṁ taahiiṁ chaare pd ptaa hii nhiiṁ hn te kiveṁ milde ne ihnaaṁ daa koii giaan nhiiṁ। uhnaaṁ daa saaraa jiivn taaṁ hume viach hii nikl jaaṁdaa hai। jihṛe baaṇii toṁ duur hn uhnaaṁ nuuun paise daa, ruup daa ghr jaaṁ uhdiaaṁ dii hume hai। baaṇii pṛrhn vaale jhuuṭhe hii aapṇe aap nuuun hume viach baakiiaaṁ toṁ chungaa munnii baiṭhe ne। giaanii munnii baiṭhe ne। kise nuuun sevaa daa maaṇ hai, kise nuuun aapṇe baaṇii pṛn daa, bhekh daa maaṇ hai, kise nuuun svere uṭhṇ daa maaṇ hai, kise nuuun roj kesii snaan daa। kul daa maaṇ hai। hume viach saaraa jiivn kaḍ diunde hn। gurbaaṇii daa phurmaan hai ke paap puunn dii vichaar vii hume kaarṇ hai। jii maiṁ maas daa tiaagii haaṁ pher isdii vii hume munnii jaaṇaa। duuje nuuun paapii khṇaa hii hukm nuuun naa smjhṇ dii nisshaanii hai, agiaantaa te bhrm dii nisshaanii hai। “hu vichi aaiaa hu vichi giaa॥ hu vichi junmiaa hu vichi muaa॥ hu vichi ditaa hu vichi liaa॥ hu vichi khṭiaa hu vichi giaa॥ hu vichi schiaaru kuuṛiaaru॥ hu vichi paap puunn viichaaru॥ hu vichi nrki surgi avtaaru॥ hu vichi hsai hu vichi rovai॥ hu vichi bhriiai hu vichi dhovai॥ hu vichi jaatii jinsii khovai॥ hu vichi muurkhu hu vichi siaaṇaa॥ mokh mukti kii saar n jaaṇaa॥ hu vichi maaiaa hu vichi chhaaiaa॥ humai kri kri junt upaaiaa॥ humai buujhai taa dru suujhai॥ giaan vihuuṇaa kthi kthi luujhai॥ naank hukmii likhiiai lekhu॥ jehaa vekhhi tehaa vekhu॥1॥”। hume viach schiaar kuṛiaar dii vichaar krdaa paatisshaah aakhde “kiv schiaaraa hoiiai kiv kuuṛai tuṭai paali॥” – kiveṁ schiaaraa bṇaa kiveṁ kuuṛ toṁ chhuṭkaaraa hove, pher aage jvaab diunde me “hukmi rjaaii chlṇaa naank likhiaa naali ॥1॥” bhaaii hukm viach rjaa de viach chl, ihii ter naal lekhaa likhiaa hoiaa dhuroṁ aaiaa hai। “chaakru lgai chaakrii je chlai khsmai bhaai ॥” – khsme bhaae daa arth hukm munne।

jih prrsaadi krhi puunn bhu daan ॥ mn aaṭh phr kri tis kaa dhiaan ॥ jih prrsaadi tuu aachaar biuhaarii ॥ tisu prrbh ku saasi saasi chitaarii ॥

svaal aaiaa ke ihnaaṁ punktiiaa viach puunn daan ate aachaar biuhaar kii hai ?

puunn kevl gobiund de guṇ gaauṇaa (hukm munnṇaa hai) “kli mhi eho puunnu guṇ goviund gaahi॥”।

daan kevl naam (sojhii) milṇaa hai “ehu aheraa kiino daanu॥ naank kai ghri kevl naamu”

hukm rjaaii chlṇaa hukm viach rhiṇaa hii gurmukh daa biuhaar hai “naam rtn ko ko biuhaarii॥ aunmrrit bhojnu kre aahaarii॥1॥” , “naamu bhgt kai prraan adhaaru॥ naamo dhnu naamo biuhaaru॥1॥”, “naam binaa jetaa biuhaaru॥ jiu mirtk mithiaa siigaaru॥2॥” – naam hai hukm dii sojhii।

“hri jiiu tuuun krtaa krtaaru॥ jiu bhaavai tiu raakhu tuuun hri naamu milai aachaaru॥1॥”, “mnhṭh budhii ketiiaa kete bed biichaar॥ kete bundhn jiia ke gurmukhi mokh duaar॥ schhu orai sbhu ko upri schu aachaaru॥5॥”

ih smjh aa jaaṇaa ke meraa kujh nhiiṁ hai vyktiigt kujh nhiiṁ hai, sb hukm hii hai ihii naam (sojhii) hai। ih sojhii mil jaaṇaa hii daan hai। “viṇu tudhu horu ji mungṇaa siri dukhaa kai dukh॥ dehi naamu suntokhiiaa utrai mn kii bhukh॥ guri vṇu tiṇu hriaa kiitiaa naank kiaa mnukh॥2॥”

bhrraat kii hai ithe – tuuun meraa bundhpu tuuun meraa bhrraataa॥ (103) – prrbh hii bhrraat hai। saarii risshtedaariiaaṁ aundr hii hn। “bhaaii re mai miitu skhaa prrbhu soi॥”, “meraa hri prrbhu mitu milai sukhu paaii jiiu॥”, “mti maataa suntokhu pitaa sri shj smaayu ॥”, “tumhi pitaa tum hii phuni maataa tumhi miit hit bhrraataa ॥”, “maat pitaa sut bhrraat miit tisu binu nhii koii ॥”,

“mirt mohun alp budhੵun rchunti bnitaa binod saahun॥”

puurii gurmti mn nuuun ihii smjhaauṇ lii hai ke krtaa akaal hai। baaṇii dii smjh aa jaave, hukm dii sojhii naal paap puunn dii vichaar khtm ho jaaṁdii hai। “krm dhrm sbhi bundhnaa paap puunn snbundhu॥”। asiiṁ dhrm de krm nuuun srresshṭtaa deṇ naal hii paap puunn viach phsde haaṁ। “disṭi bikaarii bundhni baaṁdhai hu tis kai bli jaaii॥ paap puunn kii saar n jaaṇai bhuulaa phirai ajaaii॥1॥”। jihnaaṁ nuuun aapṇe prrbh dii sojhii pii uhnaaṁ paap puunn rad krte, surg nrk vii rad krte “kvnu nrku kiaa surgu bichaaraa suntn douu raade॥ hm kaahuu kii kaaṇi n kḍhte apne gur prsaade॥5॥” surg nrk dii vichaar lii pṛrho

baaṇii nuuun pṛrh ke buujho bhaaii। sukrit dukrit chhaḍo। paap puunn dii vichaar viach sukh nhiiṁ hai। hukm buujhṇ naal sukh milṇaa। mnukh bhut chlaak jiiv hai। chaahuundaa hai ke maaiaa naal moh vii bṇiaa rhe te prmesr prraaptii vii ho jaave। is kaarṇ agiaantaa viach phs jaaṁdaa। binaaṁ sunmpuurṇ bhrose de prmesr prraaptii nhiiṁ huundii। dukh viach sukh viach aanund chṛrhdiiklaa viach rhiṇ viach hai। “bolhu jsu jihbaa dinu raati॥ prrbhi apnai jn kiinii daati॥ krhi bhgti aatm kai chaai॥ prrbh apne siu rhhi smaai॥ jo hoaa hovt so jaanai॥prrbh apne kaa hukmu pchhaanai॥ tis kii mhimaa kun bkhaanu॥ tis kaa gunu khi ek n jaanu॥ aaṭh phr prrbh bshi hjuure॥ khu naank seii jn puure॥”

Source: ਪਾਪ ਪੁੰਨ (paap/punn)